Kirjoittaja Aihe: Ulkovartiolaiva Turva  (Luettu 45 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Juha Tuomala

  • Rekisteröityneet
  • Pitääkö sen olla isompi?
    • Profiili
  • IRC kanavat:: #fcbs_forum, #viro
  • IRCNet:: Tuju
Ulkovartiolaiva Turva
« : Toukokuu 28, 2018, 11:34:38 ap »
Lainaus
Suomen 
ja ympäristön Turva

Uuden monikäyttöisen ulkovartiolaiva Turvan ainutlaatuisuutta kuvaa parhaiten se, että useiden valtioiden merivartiostot ovat jo ennen käyttöönottoa ilmaisseet halunsa tutustua siihen.

TERO TUOMINEN

Ulkovartiolaivat ovat Suomen merivalvonnan työjuhtia. Ne viettävät suurimman osan vuodesta eli jopa 300 päivää merellä. Tämä edellyttää tarpeeksi suurta kokoa, jotta alus kestää kaikenlaisia sääolosuhteita.

Isot laivat maksavat paljon, joten nykyisin niistä halutaan rakentaa monikäyttöisiä. Rajavartiolaitoksen uusin, lähes 100 miljoonaa euroa maksanut alus Turva kykeneekin rajavalvonnan ohella meripelastukseen, hinaukseen, pelastuskopterien lentotoiminnan johtamiseen, sammutustehtäviin, meren- ja ilmantutkimukseen sekä kemikaalien ja öljyntorjuntaan.

Lisäksi sillä on kriisitilanteessa maanpuolustuksellisia tehtäviä. Koska ympärivuotinen käytettävyys on tärkeää, E4-jääluokitettu Turva kykenee kulkemaan 80 sentin paksuisessa jäässä.

Monikäyttöalusten rakentaminen on joskus kaksiteräinen miekka. Huonoimmassa tapauksessa lopputuloksena on kaikissa aiotuissa tehtävissä epäkelpo alus. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että nyt olisi saatu laadittua varsin onnistunut kokonaisuus.

Turva korvaa kolme pienempää, 90-luvulla hankittua Telkkä-luokan vartiolaivaa. Ne eivät kyenneet liikkumaan jäissä, eikä niiden öljyntorjuntakyky ollut nykyvaatimusten mukainen. Alukset myytiin ulkomaille. STX Europe rakensi UVL Turvan Raumalla. Alus jäänee tämän aikanaan Rauma-Repolan telakkana tunnetun tuotantolaitoksen viimeiseksi työksi. Tehtävä ei ollut helppo, sillä vastaavaa monitoimialusta ei ole maailmalla aiemmin tehty. Kyseessä on Rajavartiolaitoksen kaikkien aikojen suurin laiva – pidempiä valtion aluksia on vain jäänmurtajissa. Silti tilaa ei suinkaan ollut liikaa kaikkien tarvittavien järjestelmien mahduttamiseksi.

Alun perin Turvan piti valmistua jo vuoden 2013 puolella. Aluksen luovutuksen myöhästymistä perusteltiin asiakkaan ja telakan päätöksellä testata huolella kaikki toiminnallisuudet.

Diesel-sähköinen koneisto

Laivan propulsio on toteutettu hybridijärjestelmällä. Turvassa on kölilinjalla yksi normaali säätölapapotkuri. Hieman taaempana kummallakin puolella on kaksi 360 astetta kääntyvää Rolls-Royce Azipull -ruoripotkuria. Nekin on osittain valmistettu Raumalla.
Apuna aluksen ohjailussa on kaksi tunneloitua keulapotkuria, joista toinen on alaslaskettava ja kääntyvä.

Monipuolinen propulsiojärjestelmä mahdollistaa Turvan erittäin tarkan ajamisen tai vaikkapa pitämisen paikallaan. Tämä ominaisuus on tarpeen esimerkiksi öljyntorjunnassa.

Turvan suunnittelussa on luonnollisesti huomioitu ympäristöseikat, sillä hankkeessa on mukana Suomen Ympäristökeskus SYKE. Uusi alus tuokin merkittävän lisän Suomenlahden öljyvahinkojen torjuntakykyyn.

Aluksen 5 400 kilowatin Wärtsilä 12V34DF -päämoottoria ja kahta 2 700 kilowatin Wärtsilä 6L34DF -moottoria voidaan ajaa sekä dieselillä että nesteytetyllä maakaasulla (LNG). Jälkimmäistä käytettäessä päästöt minimoituvat.

Moottorit ovat turvallisuuden maksimoimiseksi kahdessa erillisessä konehuoneessa. Etummaiseen konehuoneeseen sijoitetut kaksi pienempää moottoria pyörittävät ainoastaan generaattoreita, joilla tuotetaan sähkö ruoripotkurien moottoreille.

Pääkone on taaempana ja se on mekaanisesti akseloitu keskipotkuriin. Tarvittaessa myös sillä voidaan tuottaa sähköä ruoripotkureille ja muihin aluksen tarpeisiin.

Turvallisuutta lisää myös aluksen kaksoispohja, joka varmistaa toimintakyvyn säilymisen karilleajotilanteissa.

Voi pelastaa tankkerin

Turvassa on tehoa niin paljon, että se pystyy ottamaan ohjauskyvyttömään tilaan joutuneen öljytankkerin hätähinaukseen. Staattista hinauskykyä on noin 100 tonnia. Vaihtoehtoisesti alus pystyy keulallaan puskemalla estämään tuuliajolla olevan laivan ajautumisen karikolle.

</p><p class="sis">Mikäli öljyvahinko kuitenkin tapahtuu, laivalla on keräysjärjestelmä, jolla voidaan nostaa mereen joutunutta öljyä aluksen tankkeihin. Suomalaisen Mobimarin toimittamassa laitteistossa sivuille meren pinnalle laskettavat puomit ohjaavat kelluvaa öljyä aluksen sisään. Siellä harjakeräimet erottavat veden ja nostavat öljyn laivaan. Säiliöiden tilavuus on yhteensä 1&nbsp;200 kuutiometriä.

</p><p class="sis">Turva on varustettu myös vaarallisia kaasuja tuottavien kemikaalionnettomuuksien varalta. Aluksen sisätilat voidaan ylipaineistaa, ja kulku tapahtuu ilmalukkojen kautta. Takaosan kannella työskenteleville on hengitysilmaletkut, joiden avulla toimintaa voidaan jatkaa myrkyllisissä olosuhteissa ilman paineilmasäiliöitä.

</p><p class="sis">Laivassa on puhdistuslinja, jonka kautta öljyn tahraamat miehistön jäsenet voivat kulkea takaisin sisätiloihin. Suomalaisaluksella on luonnollisesti myös sauna.</p><p class="sis"></p>

Tehokas johtamisjärjestelmä

Turvan komentosillan etupuolella on suuri lentokansi. Kansi on mitoitettu niin, että kaikki Itämerellä operoivat pelastuskopterit voivat käyttää sitä. Aiemmin ainoastaan jäänmurtajilla on ollut mahdollisuus tukea koptereita.

</p><p class="sis">Alus pystyy myös tankkaamaan koptereita lentopetrolilla. Tämä onnistuu lentokannella tai myös niin, että leijunnassa oleva kopteri vinssaa polttoaineletkun ylös. Merellisessä pelastusoperaatiossa toiminta-aika pitenee näin merkittävästi verrattuna siihen, että kopterit joutuisivat välillä lentämään maatukikohtiinsa tankkaamaan.

</p><p class="sis">Turvalle voidaan myös jättää uppoavalta alukselta tai vedestä nostettuja henkilöitä. Näin kopteri voi heti jatkaa pelastustoimintaa.

Kun alus luovutettiin Rajavartiolaitokselle 9. toukokuuta, tilaisuuden kunniaksi Turun Vartiolentolaivueen AS332L1 Super Puma -meripelastushelikopteri tuli ensimmäistä kertaa laskuun lentokannelle. Aiemmin laskeutumista oli kokeillut Helsinkiin tukeutuva Agusta Bell AB214 -helikopteri.

Uudella ulkovartiolaivalla on Rajavartiolaitoksen alukseksi myös poikkeuksellisen tehokas ilmavalvontakyky. Ylimpänä laivan mastorakennelmassa on laatikkomainen Airbus Space and Defence TRS-3D -tutkan antenni. Samanlaiset järjestelmät on asennettu merivoimien Hamina-luokan ohjusveneisiin (TM 18/2006) ja Hämeenmaa-luokan miinalaivoihin.

Johtamisjärjestelmään kuuluu myös saman valmistajan MRSS 2000 -toisiotutka, joka näyttää trans­pondereita eli tutkavastaajia käyttävän kaupallisen lentoliikenteen. Kokonaisuuden avulla pystytään luomaan ilma- ja meritilannekuvaa, jota voidaan hyödyntää niin rajavalvonnassa kuin pelastustoiminnassa käytettävien ilma-alusten johtamisessa.

Turvalla on myös kyky vedenalaiseen valvontaan tarkemmin määrittelemättömän järjestelmän avulla.

Ympärikäveltävä komentosilta

Aluksen yläkannella on joka suuntaan avautuva 360 asteen komentosilta. Alus on suunniteltu niin, että sitä voidaan operoida eteen ja taakse. Monissa pelastus- ja torjuntaoperaatioissa toiminta tapahtuu nimenomaan suurella puupintaisella peräkannella. On tärkeää, että päällystö näkee, mitä siellä tapahtuu.

</p><p class="sis">Kun haluttiin joka suuntaan avautuva näkymä, konekuilu ja savutorvi oli vietävä ylös komentosillan keskeltä.

</p><p class="sis">Silta on kolmiosainen. Edessä hoidetaan navigointi ja takana johdetaan kansitoimintaa. Osien välissä syvennyksessä on erityistehtävien johtokeskus. Sillan siivissä on myös kaksi sivuohjailupaikkaa, joita tarvitaan, kun alus kiinnittyy laituriin.

</p><p class="sis">Uudessa ulkovartiolaivassa on neljä erilaista apuvenettä. Kaksi niistä on aluksen kyljissä liukuluukuilla suljettavissa tiloissa, merivartioiden kielellä ”resesseissä”. Oikealla puolella on katetulla tilalla varustettu partiovene. Vastalaidalla on nopea, avoin RIB-vene (<i>Rigid Inflatable Boat</i>), jota voivat käyttää esimerkiksi Rajavartiolaitoksen erikoisjoukot alustarkastuksissa tai vastaavissa tehtävissä.

</p><p class="sis">Taaempana ulkona Turvan laidoilla on katettu pelastusvene miehistölle sekä karu työvene. Jälkimmäistä tarvitaan esimerkiksi öljyntorjunnassa tai sukeltajien tukialuksena. Työkannelle voidaan kuormata tehtävissä tarvittavia varusteita 20 jalan konteissa. Niitä mahtuu kannelle enimmillään yhdeksän.

Merellä 300 päivää

Uusi ulkovartiolaiva tilattiin vuonna 2011 rakennustunnuksella UVL10. Rakentaminen käynnistyi lokakuussa 2012. Merikokeisiin päästiin helmikuussa 2014, ja takana on viisi koeajoa Raumanmerellä.

Luovutuksen jälkeen käynnistyi kahden viikon koulutusjakso miehistölle. Telakalla on ollut Rajavartiolaitokselta kahdeksan hengen ryhmä koko rakennusprojektin ajan. Uuteen alukseen tulee 18 hengen miehistö. Lisäksi Turvalla on heti vapaata hyttitilaa 12 hengelle. Sitä voidaan hyödyntää erilaisissa erikoistehtävissä tarvittavalle henkilöstölle. Alus pystyy olemaan kuukauden yhtäjaksoisesti merellä.

Turva on maalattu Suomen lipun väreihin ensimmäisenä Rajavartiolaitoksen aluksena. Aiemmat ovat olleet vihreä-oransseja. Myös muut laivat saavat normaalien telakointien yhteydessä tulevaisuudessa samat sinivalkoiset värit. Turvan nimi löydettiin kilpailussa, jossa kansalaiset saivat sanoa sanansa. Rajavartiolaitos tiedotti aluksen vaiheista myös verkossa koko sen rakennustyön ajan. Laivan kastoi elokuun 2. päivänä 2013 sen kummina toiminut sisäministeri Päivi Räsänen. Tulevaisuudessa Turva on merellä 300&nbsp;vuorokautta vuodessa. Se sijoitetaan Suomenlahden merivartiostoon kotisatamanaan Helsinki. Uusi alus on yleisön nähtävissä Helsingissä, Turussa, Porissa, Kotkassa, Hangossa ja Maarianhaminassa. Rajavartiolaitos ilmoittaa kotisivuillaan tarkemmin näistä Open Ship -tapahtumista.



Mitat:
pituus 95,9m,
leveys 17,4&nbsp;m,
suunnittelu­- syväys 5,0&nbsp;m,
suunnittelu-DWT 660 t,
maksimi-DWT 1&nbsp;800 t

Moottorit:
päämoottori diesel- tai metaanikäyttöinen 12-sylinterinen 45&nbsp;asteen V-moottori,
iskutilavuus 435 807cm3,
teho 5&nbsp;400 kW;
kaksi 6-sylinteristä diesel- tai metaanikäyttöistä rivimoottoria,
iskutilavuus 217&nbsp;904&nbsp;cm3, teho 2&nbsp;700 kW</p><p><b>

Propulsio:
akselivälitteinen säätölapapotkuri;
kaksi rungon ulkopuolista sähkökäyttöistä ruoripotkuria;
kaksi tunneloitua keulapotkuria

Suorituskyky:
nopeus yli 18 solmua (33 km/h),
paaluvetokyky 100 t</p><p><b>

Luokituslaitos:
Germanischer Lloyd


https://tekniikanmaailma.fi/share/246443/e0637b
Kaikki, paitsi veneily on turhaa. | http://tuju.fi